Päättäjille

Säännöllisen fyysisen harjoittelun on todettu olevan tällä hetkellä lupaavin yksittäinen ikääntyneiden kaatumisten ehkäisykeino. Tutkimusten mukaan säännöllinen yhdistetty tasapaino- ja voimaharjoittelu joko ryhmässä tai kotona suoritettuna on osoittautunut tehokkaimmaksi iäkkäiden kaatumisten ja niistä aiheutuvien murtumien ehkäisyssä.

Väestörakenteen muuttuessa ja talouspaineiden alla päättäjien kannattaa ottaa huomioon liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Liikunta on todettu tutkimuksissa ja käytännön työssä toimivaksi ja kustannustehokkaaksi keinoksi ennaltaehkäistä ja hidastaa ikäihmisten toimintakyvyn heikentymistä. Toimintakykyisempi iäkäs tarvitsee myös vähemmän ulkopuolista apua.

Ikäihmisten arkiliikunnan edistäminen sekä liikuntaneuvonnan ja ohjatun liikuntatoiminnan lisääminen edellyttävät eri sektoreiden ja hallinnonalojen yhteistyötä. Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:30) sisältää toimenpide-ehdotuksia päättäjille ja eri toimijoille valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Toimenpideohjelman on laatinut Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan ehdotuksesta. Kirjoittajina ovat Elina Karvinen, Pirjo Kalmari (Ikäinstituutti) ja Kari Koivumäki (OKM), ulkopuolisina asiantuntijoina Paseo-projketin edustajat ja emeritusprofessori Ilkka Vuori.
Ohjelma on julkaistu myös englanninkielisenä The National Policy Programme for Older People`s Physical Activity.

Liikunnan järjestäminen edellyttää yhteistyötä

Ikäihmisten liikunnan edistäminen/järjestäminen edellyttää usein kunnan eri toimijatahojen yhteistyötä. Ohjattua liikuntaa järjestettäessä tulee huomioida toimintakyvyltään erilaisten ikäihmisten tarpeet ja toiminnan laatuvaatimukset.

Suositukset liikunnan edistämisestä kunnissa on muistilistoineen käytännöllinen työväline kuntajohdolle ja keskeisille toimialoille.

Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset  

Tutustu myös konsensuslausumaan ”Kohti parempaa vanhuutta ”, joka tuotettiin Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämässä kokouksessa 6.-8.2.2012. 

Tarvitaan arkiliikuntaa sekä harjoittelua

Liikkuminen on luontaista ja usein mieluista toimintaa iäkkäälle. Suomalaiset ikäihmiset liikkuvat perinteisesti arjen toiminnoissa ja omaehtoisen liikuntaharrastuksen parissa.

Yhä useampi ei kuitenkaan liiku nykyisten liikuntasuositusten mukaisesti.

Suositusten mukaan tarvitaan

  • arkiliikuntaa (päivittäin)
  • kestävyysliikuntaa, ulkoilua (kohtuullinen rasitus vähintään 2,5 h/vk tai rasittavaa liikuntaa 1,5 h/vk)
  • lihasvoima/tai yhdistettyä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua (2 krt/vko)
  • tasapaino- ja ketteryysharjoittelua (2-3 krt/vko)
  • liikkuvuus, notkeusharjoittelua (osana muuta harjoittelua)

Iäkkäiden liikunnassa tulee ottaa huomioon terveydentila. Harjoittelu perustuu yksilölliseen liikuntasuunnitelmaan, joka päivitetään tietyin väliajoin. Myös ravitsemus ja lääkitys tarkistetaan osana harjoittelua.

Yhdysvaltain terveysviraston liikuntasuositukset

WHO:n terveysliikuntasuositukset 2010

Käypä hoito -suositus liikunnasta 2008 

Harjoittelu ehkäisee tehokkaasti kaatumisia

Heikentynyt liikkumiskyky on usean kaatumistapaturman taustalla. Kaatumistapaturmien ehkäisy on tärkeää, sillä kaatuminen voi merkitä pahimmillaan iäkkäälle itsenäisen toimintakyvyn menetystä ja riskiä joutua pysyvään laitoshoitoon. Kaatuminen voi myös aiheuttaa liikkumisen pelkoa.

Kaatumisten aiheuttamat kustannukset ovat inhimillisten kärsimysten lisäksi suuria.

  • Suomessa tapahtuu vuosittain yli 7000 lonkkamurtumaa ja näistä yli 90 % on seurausta kaatumisesta.
  • Vuonna 2000 kaatumisvammojen akuuttivaiheen kustannukset olivat 39 miljoonaa euroa ja näistä yli 80 % aiheutui lonkkamurtumien hoidosta.
  • Yhden lonkkamurtuman kustannukset potilasta kohden ensimmäisenä vamman jälkeisenä vuotena ovat lähes 20 000 € sisältäen sairaanhoitoa keskimäärin 50 vuorokautta.
  • Laitoshoitoon joutuminen kasvattaa ensimmäisen vuoden kustannuksia 45 000 euroon.

Liikuntainterventioiden on osoitettu vähentävän kaatumisia, kaatumisvammoja sekä näistä aiheutuvia menoja. Fyysisellä aktiivisuudella tiedetään myös olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia iäkkäiden ihmisten terveydelle ja toimintakyvylle. Sen kustannushyödyllisyydestä on kuitenkin vielä varsin vähän tietoa.

Kotimaista näyttöä on antanut mm. tutkimus, joka osoitti 5 kuukauden voima- ja tasapainosisältöisen ryhmäkuntoutuksen vähentäneen 67 vuotta täyttäneiden terveyspalveluiden käytön kustannuksia. Kuntoutukseen osallistuneiden terveyspalvelukustannukset olivat 2413 ja vertailuryhmän 3269 euroa kahden vuoden seurannan aikana. Kuntoutusjakson kustannukset olivat 673 euroa. Ryhmäkuntoutus paransi myös osallistujien toimintakykyä ja elämänlaatua. (Karttunen 2009.)

Käypä hoito -suositus antaa tietoa lonkkamurtumien ehkäisystä ja hoidosta.

IKINÄ -opas antaa tietoa iäkkäiden henkilöiden kaatumisten ja murtumien ehkäisystä iäkkäiden ihmisten parissa kotihoidossa ja laitoshoidossa työskenteleville.

Lähteitä

Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ, Lamb SE, Gates S, Cumming RG and Rowe BH (2009) Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane database of systematic reviews (Online): CD007146.

Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H, Uusi-Rasi H & Kannus P (2010) Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 6: 396-407.

Karttunen J (2009) Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 456, 2009.

Karvinen E, Kalmari P & Koivumäki K (2011) Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 30/2011.

Marks R (2010) Hip fracture epidemiological trends, outcomes, and risk factors, 1970-2009. Int J Gen Med. 2010 Apr 8;3:1-17.

Piirtola M (2008) Liikunta lääkkeeksi - kuluja vai säästöjä. Teoksessa Leinonen & Havas (toim.) Fyysinen aktiivisuus iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin edistäjänä. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu III. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 212. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 212, 40-49.

Piirtola M ym. (2002) Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset. Suomen Lääkärilehti 2002:57;4841-8.

Sihvonen S (2008) Harjoittelu ehkäisee ikääntyneiden kaatumisia. Teoksessa Leinonen & Havas (toim.) Fyysinen aktiivisuus iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin edistäjänä. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu III. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 212. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 212, 119-125.

 


Päivitetty viimeksi 07.05.2012