Juhlaseminaari

Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Juhlaseminaari 28.-29.4.2010

Voimaa Vanhuuteen Juhlaseminaarin antia

Näkemys ikääntymiseen muuttunut

Seminaarissa puhuneet Kuntokallio-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja sekä tohtori Pentti Arajärvi toivat esiin, että vanhuksia ei ole syytä nähdä enää vain hoivan kohteena vaan vahvistuvina osallistujina.

Voimaa Vanhuuteen -seminaarissa juhlittiin monella tavoin vanhuuden voimaa. Seminaariyleisön tervetulleeksi toivottanut Kuntokallio-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja totesi, että seminaarissa käännetään keskustelun suuntaa.

• On tapahtunut merkittävä näkökulman muutos. Hoivan kohteesta siirrytään vahvistuvaksi osallistujaksi ja toimijaksi, hän sanoi.

Kananoja totesi Voimaa Vanhuuteen -ohjelman olevan poikkeuksellisen laaja ja vaikuttava myös valtakunnallisesti.

• Voimaa Vanhuuteen ei ole vain projekti vaan se on jäänyt elämään. On tapahtunut sitoutumista liikunnasta ja omasta kunnosta huolehtimiseen, ja se nähdään elämänlaadun parantamisena.

Seminaarin avannut oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi toi esille näkemyksen, jonka mukaan väestön ikääntyminen nähdään usein sosiaalipoliittisena ongelmana, ja sitä yritetään ratkaista mm. nostamalla eläkkeelle siirtymisen ikärajaa. Ikärajojen nostaminen ei Arajärven mukaan sinänsä auta, sillä tosiasiallisesti suomalaiset jäävät eläkkeelle 60-vuotiaina. Hän muistutti, että yli 75-vuotiaita on jo yli 430 000, ja joidenkin vuosien kuluttua määrä kolminkertaistuu.

• Olennaista olisi pitää ihminen hyvässä kunnossa, mikä taas on iästä riippumaton asia. Hyväkuntoinen ihminen tarvitsee myös vähemmän hoivapalveluja, Arajärvi totesi.

Panostus terveysliikuntaan on hyvä sijoitus

Viidessä vuodessa Voimaa vanhuuteen -ohjelma on jalkautunut kymmenille paikkakunnille toteuttamaan yhteistä tavoitetta. Olennaiset asiat ovat seuloutuneet epäolennaisista.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman johtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista totesi ensimmäisen viisivuotiskauden työn seuloneen näkyviin olennaiset asiat epäolennaisista. Ohjelma on jalkautunut paikkakunnille toteuttamaan erilaisissa olosuhteissa yhteistä tavoitetta. Hankkeet, joita on toteutettu 76 paikkakunnalla, ovat saaneet aikaan selkeitä muutoksia ja kehittäneet innovaatioita iäkkäiden liikunnan edistämiseksi. Käytännön haasteet ovat olleet joka paikassa melko samoja.

• Haasteellisinta on ollut löytää ihminen seinien sisältä ja saada hänet liikkumaan ja kuntosalille kaksi kertaa viikossa. Käytännön ongelmia paikkakunnilla ovat olleet kuljetuksen pysyvä järjestäminen sekä liikuntatilojen saatavuus ja hinta.

Ikäinstituutti on asettanut iäkkäiden terveysliikunnan etusijalle strategiassaan. Oleellista olisi, että myös kuntien päättäjät ymmärtäisivät terveysliikunnan merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille ja näkisivät terveysliikunnan panostusten tuovan merkittäviä säästöjä hoitokustannuksissa.


Kunnon kohentamisessa tarvitaan mittaamista

Luotettava ja asiantunteva mittaaminen on kaiken tuloksellisen toiminnan edellytys, korostivat kuntosaliharjoittelua kommentoineet asiantuntijat.

Tutkimusjohtaja, liikuntagerontologian dosentti Sarianna Sipilä Jyväskylän yliopistosta sekä Ikäinstituutin pitkäaikainen aluekouluttaja fysioterapeutti Marja Koivula Joensuusta kommentoivat osuudessaan Pihkahovisäätiön Ylihärmässä toteuttamaa Kepeät kintut kuntosalilta -hanketta.
Asiantuntijat olivat tyytyväisiä hankkeessa tehtyihin säännöllisiin mittauksiin, jotka Sarianna Sipilän mukaan ovat kaiken tuloksellisen toiminnan edellytys.

• Tuolilta ylösnousutesti, 10 metrin kävelytesti, Bergin tasapainotesti sekä jalkojen isometrinen maksimivoiman mittaus ovat luotettavia testejä juuri voiman ja tasapainon mittaamiseen.

Hanketta esitelleet Minna Vienola ja Irene Alahuhta kertoivat, että mittaustuloksia hyödynnettiin myös harjoittelun suunnittelussa pitkin matkaa, jotta harjoittelu saatiin kohdennettua kullekin osallistujalle oikein.
Ylihärmässä hankkeen päätulos oli kaatumisten selkeä väheneminen. Työlle ei kuitenkaan ole löytynyt uutta omistajaa jatkoa ajatellen, joten toistaiseksi se jatkuu Härmän Kuntokeskuksen sisällä. Hankkeesta onkin opittu, että kunnallinen päätöksenteko on huomioitava alusta alkaen, ja päättäjille on kerrottava, mikä hanke on ja millaisia ovat sen vaikutukset.

• Inhimillisen näkökulman lisäksi kuntosaliharjoittelu vähentää selvästi terveyspalvelujen käyttöä, mikä taas säästää kunnan rahoja, kommenteissa todettiin.

Ohjelma tuottanut laajan oppikokonaisuuden

Voimaa Vanhuuteen –ohjelmassa on tuotettu suuri määrä tuotteita ja materiaaleja käytettäväksi  iäkkäiden terveysliikunnan edistämistyössä.

Ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari esitteli laajaa tuote- ja materiaalikokonaisuutta, joka on syntynyt Voimaa Vanhuuteen -ohjelman ensimmäisen viisivuotiskauden aikana.
Oppikokonaisuuksia ovat VoiTas (Iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu) – sekä Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutusohjelmat ja niiden monipuolinen aineisto, joiden avulla kouluttajat voivat kouluttaa omalla paikkakunnallaan ohjaajia vanhustyön ammattilaisista sekä vapaaehtoisista. Voimisteluohjeita iäkkäälle on puolestaan nousujohteinen kotikunto-ohjelma.
Uutiskirjeet, Woimaa Vanhuuteen -lehti sekä julisteet vievät sanomaa viestinnän keinoin kentälle.  Lisäksi tuotetaan tietoa erilaisille tiede- ja asiantuntijafoorumeille. Hankkeiden kehitystyötä esitteleviä Liikuntatekoja iäkkään hyväksi -oppaita on ilmestynyt kaksi kappaletta.
Uutuutena on VoiTas -jumppasivusto verkossa osoitteessa www.voitas.fi.

• Sivusto sisältää yli 350 liikettä, joista voi koota itselleen sopivan ohjelman. Sivulta voi tulostaa myös valmiin ohjelman, Kalmari kertoi.

Hankkeissa syntynyt monia innovaatioita

Eri puolilla maata toimineet hankkeet ovat kehittäneet iäkkäiden terveysliikuntaan tuotteita, jotka on helppo ja hauska omaksua.

Seminaarissa esiintyneet hankkeet toivat esille monia uusia ajatuksia ja käytännön kokemuksia iäkkäiden liikunnan järjestämisestä erilaisissa olosuhteissa. Hyväksi keinoksi oli havaittu toimintatapojen tuotteistaminen ja hauska nimeäminen.
Ihastusta herättivät mm. Somerolla kehitetty ”Äiti-lapsi -ryhmä”, jossa lapset olivat yli 45-vuotiaita ja äidit iäkkäitä omaisia. Ryhmissä yhdistyivät vielä työelämässä olevien ihmisten omasta kunnosta huolehtiminen kuin iäkkäämmän kumppaninkin kuntoilu. Kunnon lisäksi kohenivat myös sosiaaliset suhteet.
Pohjois-Karjalassa oli mm. laadittu kartat ikäihmisille sopivista kävelyreiteistä. Matkan varrella oli huomioitu niin leveähdyspaikat kuin kiinnostavat nähtävyydetkin. Reitit kulkevat tutuilla teillä ja kaduilla. Paikkakunnilla huolehditaan myös reittien kunnossapidosta.

Oma kokemus kunnon kohenemisesta tärkeää

Harjoittelun vaikutuksia arvioitaessa myös ihmisen oma kokemus on merkittävää, painotti tutkija Tommi Sulander Ikäinstituutista.

Tutkija Tommi Sulander esitteli hankkeiden liikuntatoimintaan osallistuneiden iäkkäiden palautekyselyn tuloksia. Kyselyn perusteella harjoittelu ryhmissä edistää kunnon kohenemista, mutta myös sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua.

Sulander kertoi, että keskimäärin kaksi kolmesta vastaajista koki kuntonsa kohentuneen liikuntajakson vaikutuksesta ja vielä useampi koki harjoittelun vaikuttaneen jaksamiseen arkielämässä. Kokemus kunnon kohenemisesta oli yleisempää kaksi kuin yhden kerran viikossa harjoitelleilla. Arkielämän jaksamisen vaikutukset olivat kuitenkin varsin yleisiä myös henkilöillä, jotka harjoittelivat kerran viikossa. Vaikka varsinainen fyysinen kunto ei kohenisi, vähäiselläkin harjoittelulla voi olla positiivisia vaikutuksia kokemuksiin jaksamisesta. Paras tulos kunnon kohenemisessa saavutetaan kun omatoiminen harjoittelu yhdistetään ryhmäharjoitteluun.


Ulkoinen arviointi totesi ohjelman onnistuneen hyvin

Voimaa vanhuuteen -ohjelma on ulkoisen arvioinnin perusteella onnistunut erittäin hyvin toiminnassaan ja tavoitteissaan. Ohjelman kautta on saatu aikaan asennemuutos monella taholla ikääntyvien liikuntaa kohtaan.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman ulkoisella arvioinnilla on selvitetty ohjelman tavoitteiden toteutumista, tuloksia ja vaikutuksia ja samalla tuettu ohjelmaa ja hankkeita tavoitteiden saavuttamisessa. Arvioinnin on tehnyt vuosina 2008-2010 Net Effect Oy, joka esitteli juhlaseminaarissa alustavia tuloksia.
Tuloksia esitelleen kehitysjohtaja Maarit Vuorelan mukaan ohjelma on vastannut tarpeisiin aktiivisesti uudenlaisilla palveluilla. Kohderyhmälle ei olisi pystytty tuottamaan näitä liikuntapalveluita ilman ohjelman kautta kanavoitua rahoitusta. Merkittävää toimintaa on saatu aikaan etenkin pienemmissä kunnissa.
Ohjelman kautta on saatu aikaan asennemuutos monella taholla ja ohjelmalla onkin laaja-alaiset kerrannaisvaikutukset. Lopulliset tulokset arvioinnista valmistuvat touko-kesäkuun 2010 vaihteessa.

Hopea-paperi suosittaa toimia geriatrian kehittämiseksi

Eurooppalainen suositus geriatrian kehittämiseksi ottaa kantaa koko geriatriaan. Sen mukaan koko elämänkulun pitäisi tähdätä hyvään vanhenemiseen.

Geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta esitteli seminaarissa Hopea-paperia, joka on eurooppalaisten monialaisten asiantuntijoiden laatima suositus geriatrian kehittämiseksi. Hopea-paperi julkaistiin suomeksi 30.10.2009 Lääkärilehden yhteydessä ja se on luettavissa internetissä osoitteista eugms.org ja gernet.fi. Suomen edustajia asiantuntijaryhmässä olivat Harriet Finne-Soveri ja Merja Suominen.
Strandberg kertoi suosituksen kiinnittävän huomiota mm. hoidon laadun epätasaisuuteen eri Euroopan maissa. Ideaalina olisi mahdollisimman monitahoisen ja kattavan arvion tekeminen yksilöllisesti ja oikeus geriatriseen erikoissairaanhoitoon. Erityistä huomioita olisi kiinnitettävä hauraisin ja monisairaisiin vanhuspotilaisiin.
Hoidon laatuun sisältyvät niin tuki kotihoidossa teknisine apuvälineineen sekä erilaisissa laitoksissa annettava tuki. Tietämystä geriatrisesta hoidosta pitäisikin viedä kaikkiin asteisiin.
Hopea-paperin työtä jatketaan ja täydennetään ns. Kulta-paperilla, joka pyrkii laajentamaan asiantuntijoiden näkemystä myös muuhun vanhustyöhön.


Ohjelman jatko turvattava pysyvien rakenteiden kautta

Seminaarissa keskustelleet päättäjät pohtivat ikääntyvien terveysliikunnan merkitystä ja jatkuvuutta. Sekä rahoitus että toiminta olisi nyt saatava osaksi pysyviä rakenteita.

Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistyksestä kertoi, että RAY:n rahoitus kohdentuu heikompiosaisten kohderyhmään, ja siksi Voimaa Vanhuuteen -ohjelma on ollut mieluinen rahoitettava.  Hyvien hankkeiden jatkumo olisi nyt turvattava pysyvien rakenteiden kautta, koska rahoitusta ei voi jatkaa loputtomiin RAY:n kautta.

Ylitarkastaja Mari Miettinen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että terveysliikunta on otettu mukaan kuntien hyvinvointistrategioissa hyvin epätasaisesti. Kuntajohdosta riippuu hyvin pitkälle, ymmärretäänkö terveysliikunnan merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille.

Suunnittelija Kari Koivumäki opetusministeriöstä kertoi OPM:n lähtevän Voimaa Vanhuuteen -ohjelman uudelle toimintakaudelle entistä vahvemmin mukaan. Huomiota kiinnitetään niin rahallisiin resursseihin kuin tietotaitoon ja osaamisen lisäämiseen. Keinoina on mm. opastaa kuntia ja järjestöjä rahojen kohdentamisessa terveysliikuntaan.

Toimitusjohtaja Jouni Herranen HealthEx-terveysliikunnasta toi esille yksityisen palveluntarjoajan näkökulman. Herrasen mukaan uutta palveluliiketoimintaa syntyy ripeästi, sillä yli 55-vuotiaiden määrä kuntosaleilla kasvaa ikäryhmistä kaikkein eniten. Iäkkäämpien kuntosaliharjoittelussa huomioidaan kaikki kunnon osa-alueet ja fitness-ajattelun sijaan painotetaan virkeyttä ja jaksamista arkielämässä.

Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara piti yksityisten yritysten panosta ikäihmisten liikuttajana tärkeänä. Yksityiset palveluntuottajat olisikin hänen mukaansa otettava mukaan toimintaan heti aloitusvaiheessa sekä juurruttamaan terveysliikuntaa, johon tarvitaan selkeitä tuotteita, tutkimustietoa, hyviä toimijoita sekä rahoitusta.


Taiteilijat luotsasivat kuntoiluun ja kulttuuriin

Juhlaseminaarissa saatiin myös henkisen kulttuurin antia baletti- ja musiikkiesityksistä teatteriin ja kirjallisuuteen. Ikääntyessä on muistettava myös henkinen jumppa.

Näyttelijä Birgitta Ulfsson ihastutti yleisöä kertomalla omasta suhteestaan kuntoiluun ja elämiseen onnellisena.

• En ole koskaan nähnyt kahta samanlaista ihmistä. Jo isäni opetti, että opi kuuntelemaan kehosi sisäistä kieltä. Itsesääli pudottaa kelkasta aika pian, Ulfsson sanoi.

Näyttelijä kertoi saavansa voimaa muilta ihmisiltä ja uskovansa vahvasti kuolemaa edeltävään elämään.

• Juttele ja aloita juttelu itse. Älä puhu sairauksista. Lue kirjoja, opi, mieti. Naura ja itke, hän neuvoi.

Kirjailija, psykiatri Claes Andersson muistutti, että ihmisruumis on tehty käytettäväksi.

• Kaikki surkastuu käytön puutteessa. Jalkalihakset, käsivarret ja vatsalihakset. Myös tunteet surkastuvat jos niitä ei käytetä; ensin on turta, sitten tunneköyhä ja lopulta tunteeton.

Andersson totesi myös, että ihminen ei muutu vanhenemisen seurauksena neutriksi tai seksuaalittomaksi.

• Meistä tulee ihmisiä kun on joku, joka koskettaa meitä ja hyväilee.

 

Seminaarikooste Marja Lammi, Dream of Green Oy

liitetiedostot:

tulostettava versio »