Lihasvoimaa vanhuuteen – jumppaa myös aivoja!

Omin voimin ja lihaksin liikkuminen on ihmisen luonnollisin liikkumistapa, ja tämän kyvyn menettäminen johtaa liikunnalliseen toiminnanvajeeseen ja helposti kokonaistoimintakyvyn ja itsenäisyyden menettämiseen. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, mutta liikunnan muodot on tietysti säädettävä tilanteen ja kunnon mukaan.

Monipuolinen, verenkiertoa, lihasvoimaa, liikkumiskykyä ja myös tasapainoa kehittävä harjoittelu on toimintakyvyn säilymisen ja lihaskadon (sarkopenian) eston kannalta tehokasta. Ja erityisesti niillä, joiden toimintakyky on jo heikentynyt. Lihasmassan ja -voiman lisäämiseen ja ylläpitämiseen on lihasvoimaharjoittelu vaikuttavin harjoitusmuoto. Liikuntaharjoittelulla voidaan myös hidastaa luukadon eli osteoporoosin etenemistä.

Tasapainoharjoituksilla ja alaraajojen lihasvoiman kasvattamisella on tärkeä merkitys kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä. Liikunta hillitsee myös aivojen tietojenkäsittely- eli kognitiivisten toimintojen heikentymistä, ja vielä muistisairaillakin sillä voidaan kohentaa toimintakykyä.

Liikunnan ohella ravinto on keskeisiä elintapatekijöitä nykyihmisillä tavallisten kroonisten sairauksien taustalla. Ravinnon merkitystä on perinteisesti korostettu erityisesti lihavuuden, diabeteksen, ja valtimosairauksien (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti) ehkäisyssä. Mutta ravinnolla on tärkeää merkitystä myös kognitiivisten häiriöiden (muistisairaudet kuten Alzheimerin tauti) sekä elimistön poikkeavan haurastumisen eli gerastenia-oireyhtymän taustalla. Terveellisellä – ja vanhusten kohdalla myös riittävällä – ruokavaliolla on tärkeä merkitys näiden tilojen ehkäisyssä.

Sekä gerastenia että kognition heikentyminen ovat tällä hetkellä vanhuslääketieteen eli geriatrian keskeisiä tutkimuskohteita. Gerasteniassa elimistön reservit ovat vähentyneet ja sitä kautta herkkyys jo pienillekin sisäisille ja ulkoisille stressitekijöille on lisääntynyt. Gerasteniapotilailla on yleensä eriasteista sarkopeniaa, mutta kognition heikentyminen ei sellaisenaan kuulu gerastenian oirekuvaan. Gerasteniaa voidaan todeta noin 10–12 %:lla (suunnilleen saman verran kuin diabetesta) yli 70-vuotiaista ja se altistaa etenkin liikunnallisten toiminnanvajeiden kehittymiselle.

Vaikka gerastenian ja kognitiiviset häiriöt ovat ilmiasultaan erillisiä tiloja, molempien taustalla on vaikuttamassa samoja tekijöitä. Uusissa tutkimuksissa on erityisesti kiinnitetty huomiota pienten ja suurten valtimoiden toimintahäiriöiden merkitykseen gerastenian ja kognitiivisen heikentymisen kannalta. Nämä ovat hyviä uutisia, sillä valtimotautien torjuntaan on jo olemassa hyviä menetelmiä. Voidaankin hyvin perustein sanoa, että mikä on hyvä sydämelle, on hyvä myös aivoille ja lihaksille.

Suomessa tehdään tällä hetkellä paljon tutkimusta kognitiiviseen heikentymiseen ja gerasteniaan liittyen. FINGER-tutkimus osoitti, että monimuotoisella ehkäisyllä (liikunta, ravinto, kognitiivinen harjoittelu ja riskitekijöiden hallinta) voidaan hidastaa kognitiivisten toimintojen heikentymistä iäkkäillä henkilöillä. FINGER-tutkimuksen toimintamallia ollaan paraikaa aktiivisesti levittämässä ympäri maailmaa.

Meneillään oleva eurooppalainen SPRINTT-tutkimus (johon Helsingin yliopisto osallistuu) pyrkii selvittämään muun muassa tehokkaan liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen mahdollisuuksia ja parhaita tapoja ehkäistä liikunnallisten toiminnanvajeiden kehittymistä. Tutkimuksen kohteena ovat yli 70-vuotiaat henkilöt, joilla on jo todettavissa merkkejä lihasmassan vähenemisestä ja gerasteniasta.

Voimaa vanhuuteen- ohjelma puolestaan siirtää tutkittua tietoa liikunnasta käytännön elämään. Ja modernisti myös digitaalisin keinoin jumppavideoiden avulla, kaikki iäkkäät kun eivät Suomessa asu palveluiden vieressä.

Timo Strandberg
geriatrian professori
Helsingin ja Oulun yliopistot ja HUS

Kuntapäättäjä: Hae Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan 30.11.2018 mennessä. Lisätietoa ja hakulomakkeet