Siirry sisältöön

Tehostettu elintapaohjaus on nyt tutkitusti tehokasta

Kuva: Paula Noronen.

Kuva: Paula Noronen.

Kaksivuotinen FINGER-tutkimus osoitti elintapaohjauksen vaikutusten ulottuvan kognitiivisista muistitoiminnoista päivittäiseen toimintakykyyn, terveydentilaan ja yleiseen elämänlaatuun. Tutkimus kohdennettiin muistisairausriskejä omaaville.

Maailmanlaajuisesti muistisairaita arvioidaan nykyään olevan 50 miljoonaa. Määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä jo 150 miljoonaan. Suomessa muistisairaita on nyt noin 200 000.

– On ensisijaisen tärkeää paneutua kognition heikentymistä ja muistisairauksia ennaltaehkäiseviin keinoihin, koska tällä hetkellä muistisairauksiin ei ole parantavaa, eikä taudin kulkua muokkaavaa hoitoa, totesi tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoessaan uusimmasta FINGER-tutkimuksesta Voimaa vanhuuteen -foorumissa.

Kaksivuotisella tutkimuksella haluttiin selvittää, saadaanko kognitiivisissa toiminnoissa ja muistisairauksien ilmaantumisessa aikaan mitattavia tuloksia, jos mahdollisimman moniin taustalla oleviin riskitekijöihin yritetään vaikuttaa samanaikaisesti tehostetulla elintapaohjauksella.

Tunnetut riskitekijät liittyvät muun muassa epäterveellisiin elintapoihin ja sydän- ja verisuonisairauksiin, vastaavasti esimerkiksi liikunnan vaikutusten tiedetään yhdistyvän pienempään sairastumisriskiin.

– Riskitekijöiden yleisyyden perusteella on arvioitu, että noin 30, jopa 50 prosenttia kaikista muistisairauksista voisi olla sellaisia, joita voitaisiin ainakin osittain ennaltaehkäistä.

Tehostettu elintapaohjaus pähkinänkuoressa

FINGER-tutkimusryhmään osallistuneet olivat 60–77-vuotiaita, joilla oli joitain muistisairauksien riskitekijöitä. 1260 osallistujan ryhmä jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai tehostettua elintapaohjausta ja toinen tavallista elintapaneuvontaa. Kaksivuotinen tehostettu elintapaohjaus sisälsi ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, kognitiivista muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonitautien seurantaa ja hallintaa.

Ravitsemusneuvonta perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Neuvontaa toteutettiin sekä yksilöllisesti että ryhmämuotoisesti käsittelemällä käytännönläheisiä teemoja, kuten aivoille terveellistä ruokaa ja lempireseptin muokkaamista terveellisemmäksi.

Liikuntaharjoittelu sisälsi nousujohteisesti etenevää voima- ja tasapainoharjoittelua kuntosaliryhmässä. Lisäksi kannustettiin omatoimiseen liikuntaan. Tarkoituksena oli saada aikaan jatkuvuutta yhteistyössä kaupunkien palvelukeskusten kanssa tehostetun jakson jälkeenkin.

Kognitiivista harjoittelua toteutettiin säännöllisesti, vähintään 2-3 kertaa viikossa tietokonepohjaisilla tehtävillä, joiden vaativuus lisääntyi suorituksen parantuessa.

Sydän- ja verisuonitautien hallintaa ja seurantaa varten tutkittavat saivat ylimääräisiä terveydenhoitokäyntejä.

Mitä tutkimus osoitti?

Kaksivuotinen tutkimusjakso osoitti tehostetun elintapaohjauksen vaikutusten ulottuvan laajasti kognitiivisten muistitoimintojen ohella päivittäiseen toimintakykyyn, terveydentilaan ja yleiseen elämänlaatuun.

– Ensimmäisen kerran pystyttiin todentamaan aktiivisesti ennalta tehtyjen toimenpiteiden yhteys muistisairausriskeihin vaikuttamiseen. Neuropsykologisella testistöllä mitattuna kognitiivinen toiminta parani 25 prosenttia kontrolliryhmään verrattuna.

Päivittäisistä arjen askareista suoriutuminen pysyi kahden vuoden ajan ennallaan, kun taas kontrolliryhmässä olleille niissä kehittyi vaikeuksia. Tehostettu elintapaohjaus vaikutti suotuisasti myös ruokailu- ja liikuntatapoihin.

Tutkimus vahvistaa, että kognitioon ja päivittäiseen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa elintavoilla ja riskitekijöiden hyvällä hallinnalla. Olennaista on riskiryhmien varhainen tunnistaminen ja riittävän tehokas ja laadukas elintapaohjaus. Kun riskitekijöitä on useita, monitekijäinen elintapaohjaus on tehokkainta.

Teksti: Paula Salmela. Lähde: Tiia Ngandun esitys Voimaa vanhuuteen -foorumissa 5.2.2020.

Lisätietoa Finger-tutkimushankkeesta