Voimaa vanhuuteen -hyvät käytännöt levisivät lähes koko maahan

Ikäihmisten terveysliikuntatalkoisiin sitoutui 109 kärkikuntaa, kaikki suurimmat kunnat Helsingistä Ouluun. Näissä kunnissa asuu lähes 60 % 75-vuotta täyttäneistä. Kärkihankkeen aikana 73 kuntaa ehti ottaa käyttöön vähintään yhden uuden Voimaa vanhuuteen -käytännön. Alkutilanne mukaan lukien 92 kunnassa oli hankkeen päättyessä käytössä yli neljä hyvää käytäntöä. Käyttöönottoa vauhdittivat maksuttomat kouluttaja- ja vertaisohjaajakoulutukset ympäri Suomea. Niiden avulla saatiin 103 kuntaan 435 uuttaa kouluttajaa ja 560 vertaisohjaajaa. Kärkikuntien Voimaa vanhuuteen -työ jatkuu hankkeen aikana perustetuissa maakunnallisissa oppimisverkostoissa, joita Ikäinstituutti fasilitoi.

Valmiit käytännöt helppo ottaa käyttöön

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi -kärkihanke jakoi valmiita, Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa tuotettuja käteviä, päteviä ja kustannustehokkaita ikäihmisten terveysliikuntakäytäntöjä uusien kuntien käyttöön ja sovellettavaksi.

”Oli helppo myydä kuntien, järjestöjen ja iäkkäiden itsensä kehittämiä ja käytännössä hyviksi testattuja käytäntöjä, koulutuksia ja materiaaleja. Tarjoilimme niitä kärkikunnille neljännesvuosittain Työn tueksi -sähköposteissa, Voimameili-uutiskirjeessä, Ikäinstituutin sosiaalisen median kanavissa ja maakunnallisissa oppimisverkoissa”, toteaa suunnittelija Liisa Paavola Ikäinstituutista.

Kärkikuntien tarpeita kuunneltiin herkällä korvalla. Maksuttomia kouluttajakoulutuksia lisättiin suuren kysynnän vuoksi ja ne pyrittiin järjestämään lähellä osallistujia. Lisäksi kärkikunnille soitettiin ja kysyttiin kuulumisia puolivuosittain.

”Koin alueseminaarit, koulutukset ja maakunnalliset oppimisverkostot loistavina tilaisuuksina kohdata ja tutustua kuntien kärkityöntekijöihin kasvokkain. Se madalsi niin meidän suunnittelijoiden kuin heidänkin kynnystään ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa”, pohtii Paavola.

Kärkikunnat innostuivat eniten ikäihmisten liikuntaraadista, liikkumiskyvyn testauksesta, tahoharjoittelujaksosta kuntosalilla ja Vie vanhus ulos -kampanjasta. Käyttöönoton haasteina kunnat mainitsivat lyhyen hankeajan, jolloin poikkisektorisessa yhteistyössä oltiin vasta päästy alkuun. Lisäksi maakunnallinen rakenneuudistus sekä henkilöstö- ja resurssimuutokset toivat työhön epävarmuutta.

Poikkisektorinen yhteistyöllä lisäresursseja ja laatua

Kärkikuntien mielestä henkilöstön osaaminen ikäihmisten terveysliikunnassa kehittyi hankkeen koulutusten ja materiaalien myötä. Hyvien käytäntöjen juurtumista edisti 84 % mielestä eniten poikkisektorinen yhteistyö. Varsinkin yhteistyö sote-toimijoiden, kotihoidon ja järjestöjen kanssa mahdollisti oikean kohderyhmän tavoittamisen.

Kärkikunnista 92 % onnistui mielestään tavoittamaan oikean kohderyhmän vähintään kohtuullisesti. Vertaisohjattuihin jumpparyhmiin, kimppakävelyihin ja tehoharjoittelujaksolle kuntosalille löydettiin vielä itsenäisesti kotona asuvia, mutta alkavia liikkumiskyvyn ongelmia omaavia iäkkäitä yhteisillä markkinointiponnistuksilla.

”Kunnat arvioivat, että iäkkäät hyötyivät varsinkin lähelle kotia tuotetuista liikuntapalveluista. Lisäksi iäkkäiden osallisuus liikuntatoiminnan kehittämiseen kasvoi liikuntaraatien myötä. Lähes puolet kunnista järjesti sellaisen hankkeen aikana, kertoo Paavola”.

Osa kärkikunnista tulee jatkamaan työtään Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa, mikäli menestyvät joulukuun ohjelmahaussa. Kaikkien Voimaa vanhuuteen -kuntien työn tueksi on perustettu 14 maakunnallista oppimisverkostoa, jotka peittävät koko Manner-Suomen. Oppimisverkostoissa vahvistetaan hyvien terveysliikunnan käytäntöjen juurtumista, uusia innovaatioita ja yhdyspintapalveluja (liikuntaneuvonta ja liikuntaan ohjaus) kunnan ja maakunnan välillä.

Teksti: Anne Honkanen