Voimaa vanhuuteen -toimintaa sovellettiin onnistuneesti

Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue, Karstula, Kiuruvesi, Kolari, Kuopio, Leppävirta, Mikkeli, Närpiö, Petäjävesi, Pihtipudas, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki), Saarijärvi, Salo, Suonenjoki ja Utajärvi päättivät kolmivuotisen kautensa Ikäinstituutin mentoroinnin piirissä helmikuussa, koronan kynnyksellä. Seurannan tulokset osoittavat, että ikäihmisten liikunnan hyvät toimintatavat juurtuivat hyvin – tarpeen pohjalta ja paikallisilla mausteilla.

Yhteistyöllä sitoutuen

Voimaa vanhuuteen -työtä linjaa kunnassa poikkisektorinen yhteistyöryhmä (Kumppanuudella kuntoon -video), jossa on edustajat julkisen sektorin hallintokunnista, kuten sote-, liikunta- ja kulttuuritoimesta sekä järjestöistä. Seurantatietojen mukaan yhteistyöryhmätyöskentely on vakiintunut 16/18 ohjelmassa päättäneeseen kuntaan. Kuntien Voimaa vanhuuteen -työhön on osallistunut jopa 136 yhdistyksen tai vastaavan 3.sektorin toimijan edustajia.

Sitoutumisesta ja juurtumisesta kertoo se, että Voimaa vanhuuteen näkyy myös kuntien strategisissa asiakirjoissa erilaisin painotuksin.

”Karstulassa luodaan toimivia ikäihmisten liikuntakäytänteitä. Ne jäävät olemaan myös Voimaa Vanhuuteen -ohjelman päätyttyä!”, totesi Karstulan edustaja Voimaa vanhuuteen -foorumissa helmikuussa.

Osaamista vahvistaen

Paikallinen ikäihmisten liikunnan kouluttajaverkosto varmistaa osaamisen jatkuvuuden. Ohjelmakauden aikana kuntaryppääseen koulutettiin yhteensä 68 voima- ja tasapainoharjoittelun (VoiTas) ja ulkoiluystävien kouluttajaa, jotka ovat kouluttaneet paikallisesti lähes 500 ohjaajaa tai vertaista. Vertaisilla on kunnissa erilaisia rooleja, kuten kuntosalikaveri ja ulkoiluystävä.

Lisää laadukasta liikuntaneuvontaa ja -toimintaa

Liikuntaneuvontaa on lisätty ohjelmakauden aikana innokkaasti. Sitä on nyt tarjolla alkutilanteen neljän kunnan sijaan 15 kunnassa.

Liikuntaryhmät (904) ja niihin osallistuneiden iäkkäiden määrät (14 193) ovat lisääntyneet merkittävästi alkukartoitukseen verrattuna (ks. taulukot yllä). On hienoa, että järjestöt vastasivat vuonna 2019 yhteensä 149 ryhmästä, joissa oli yli 2500 osallistujaa. Lisäksi moni järjestöjen vertainen avusti kunnan ryhmissä.

Tämä kuntaryhmä on panostanut erityisesti iäkkäiden ulkoiluun. Voimaa vanhuuteen -työn alkaessa iäkkäiden ulkoiluryhmiä oli tarjolla 7 kunnassa ja ohjelmakauden päätteeksi 12 kuntaa järjesti yhteensä 46 ulkoiluryhmää.

Onnistumisiksi kunnat nostavat mm seuraavia asioita:

• säännöllinen poikkisektorinen yhteistyö, järjestöt mukana
• uudet keinot tavoittaa kohderyhmän iäkkäitä (mm. testaus- ja rokotuspäivät)
• taloyhtiöjumpat
• liikunnan ja kulttuurin yhdistäminen
• ravitsemusosio yhdistetty tehoharjoitteluun
• vertaisohjaajan vetämä tehoharjoittelu sivukylillä
• vertaisohjaajien kouluttamiseen panostaminen
• etäjumppa vertaisvetoisena
• uusi lähiliikuntapaikka.

Osallistuvia ja toimintakykyisempiä iäkkäitä

Ikäihmisten liikuntaraati on toteutettu 17/18 kunnassa. Ja mikä parasta, raadeissa nousseita iäkkäiden kehittämisehdotuksia on viety käytäntöön useassa kunnassa, mm. penkkejä kävelyreittien varrelle.

Osallistujakyselyn (Ikäinstituutti 2019) mukaan ryhmäliikuntaan osallistuneiden iäkkäiden toimintakyky on vahvistunut laaja-alaisesti (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen). Koetut hyödyt ovat vahvimmat vähemmän koulutetuilla ja toimeentulovaikeuksia kokevilla iäkkäillä. Lisätietoja osallistujakyselystä on tulossa syksyn aikana.

Työ jatkuu oppimisverkostoissa

Voimaa vanhuuteen -toiminta jatkuu kunnissa ja yhdessä oppimista vahvistetaan maakunnallisissa oppimisverkostoissa. Tällä hetkellä paneudutaan poikkeusolojen liikuntaan, johon monessa kunnassa on kehitetty innovatiivisia ratkaisuja.

Seuraavan kuntahaun valmistelut aloitetaan syksyn aikana. Seuraa tiedotusta ohjelman verkkosivuilta voimaavanhuuteen.fi.

Teksti: Voimaa vanhuuteen -ohjelman koordinaattori Pirjo Kalmari ja ohjelmajohtaja Katja Borodulin.