Vesiharjoittelulla voidaan parantaa nivelrikkoa sairastavien iäkkäiden henkilöiden nivelliikkuvuutta, lihasvoimaa ja kestävyyttä

 

Tausta
Nivelrikon tiedetään lisäävän riskiä toiminnanvajauksien kehittymiselle. Liikunnallisella harjoittelulla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia nivelrikkoa sairastavien iäkkäiden henkilöiden liikunta- ja toimintakykyyn. Erityisesti vesiharjoittelua suositellaan soveltuvana liikuntamuotona nivelrikkoa sairastaville. Vesiharjoittelun vaikuttavuudesta tarvitaan kuitenkin edelleen lisätutkimuksia.

Tarkoitus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko vesiharjoittelulla parantaa nivelrikkoa sairastavien iäkkäiden henkilöiden fyysistä suorituskykyä ja vähentää kipua.

Menetelmät
Tutkimukseen osallistui 38 polven tai lonkan nivelrikkoa sairastavaa iäkästä naista ja miestä (keski-ikä 66 vuotta). Puolet tutkittavista arvottiin harjoitteluryhmään (n=20) ja puolet kontrolliryhmään (n=18). Harjoitteluryhmä osallistui ohjattuun vesiharjoitteluun kolme kertaa viikossa 12 viikon ajan. Jokainen harjoittelukerta kesti noin 50 minuuttia ja koostui vedessä toteutetusta lämmittelystä (5-10 minuuttia), nivelliikkuvuusharjoitteista (10 minuuttia), kestävyysharjoitteista (10 minuuttia), lihasvoimaharjoitteista (15 minuuttia) sekä jäähdyttelystä (5 minuuttia). Kontrolliryhmään arvotut eivät osallistuneet ohjattuun vesiharjoitteluun tutkimuksen aikana.

Tutkittavien nivelliikkuvuutta, lihasvoimaa, aerobista kestävyyttä, toimintakykyä ja kipua mitattiin tutkimuksen alussa sekä 12 viikon harjoittelun jälkeen. Polven ja lonkan nivelliikkuvuutta mitattiin goniometrin avulla, alaraajojen lihasvoimaa dynamometrillä ja aerobista kestävyyttä 6-minuutin kävelytestillä. Lisäksi tutkittavat arvioivat omaa suoriutumistaan päivittäisistä toiminnoista strukturoidun kyselyn avulla (Multidimensional Health Assessment Questionaire, MDHAQ) ja kipua VAS –kipujanan avulla.

Tulokset
Vesiharjoittelu paransi merkitsevästi harjoitteluryhmän nivelliikkuvuutta, alaraajojen lihasvoimaa ja kestävyyttä kontrolliryhmään verrattuna (p<.05). Polven ja lonkan nivelliikkuvuudet parantuivat harjoitteluryhmässä 12 % – 46 %, kun taas kontrolliryhmässä muutokset liikkuvuudessa olivat -11 % – 11 %. Mitatusta lihasryhmästä riippuen vesiharjoitteluryhmän alaraajojen lihasvoima parantui 12 viikon harjoittelun aikana 12 % – 26 %. Vastaava muutos kontrolliryhmällä oli -7 % – 7 %. Harjoitteluryhmä paransi myös merkitsevästi enemmän 6-minuutin kävelytestin tulosta kontrolliryhmään verrattuna ( 11 % vs. 3 %, p<.05). Vesiharjoittelulla ei havaittu olevan vaikutusta itse arvioituun toimintakykyyn tai kipuun.

Johtopäätökset
Tutkimus osoitti, että vesiharjoittelulla on positiivia vaikutuksia nivelrikkoa sairastavien iäkkäiden henkilöiden mitattuun nivelliikkuvuuteen, lihasvoimaan ja kestävyyteen. Vaikka merkitsevää harjoitusvaikutusta ei itse arvioituun toimintakykyyn tai kipuun tässä tutkimuksessa havaittu, voidaan tutkijoiden mukaan vesiharjoittelua pitää turvallisena ja suositeltavana liikuntamuotona nivelrikkoa sairastaville ikäihmisille.

Minna Mänty

Lähde: Wang T-J, Belza B, Thomson E, Whitney JD, Bennett K. Effects of aquatic exercise on flexibility, strength and aerobic fitness in adults with osteoarthritis of the hip or knee. Journal of Advanced Nursing 2007; 57 (2), 141-152.