Yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla voidaan lisätä ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta

Liikunnan tiedetyistä edullisista vaikutuksista huolimatta suuri osa iäkkäistä henkilöistä ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Iäkkäät henkilöt tarvitsevat usein kannustusta, motivointia ja ohjeistusta itselle sopivan liikuntaharjoittelun aloittamiseen. Yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla voidaan ohjata iäkästä ihmistä lisäämään fyysistä aktiivisuutta turvallisesti, kunkin terveydentilan edellyttämällä tavalla. Luotettavia iäkkäiden henkilöiden liikuntaneuvontatutkimuksia on tehty vasta vähän.

Kerse ym. 2005 halusivat tutkia, voidaanko yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla lisätä iäkkäiden henkilöiden liikunta-aktiivisuutta ja elämänlaatua.

Tutkimukseen osallistui 270 vähän liikuntaa harrastavaa yli 65 -vuotiasta miestä ja naista, jotka arvottiin koe- (n=130) tai kontrolliryhmään (n=140). Koeryhmään arvotut henkilöt osallistuivat yhteen henkilökohtaiseen lääkärin pitämään liikuntaneuvontaan. Lisäksi koehenkilöille soitettiin liikunta-aktiivisuden lisäämisen tukemiseksi kolme kertaa 12 kuukauden seurannan aikana. Kontrolliryhmä ei saanut neuvontaa. Fyysisen aktiivisuuden tasoa ja kuormittavuutta sekä energiankulutusta ja elämänlaatua arvioitiin tutkimuksen alussa sekä 12 kuukautta liikuntaneuvonnan antamisen jälkeen. Elämänlaadun mittarina käytettiin 36-osaista kyselylomaketta (SF-36), jonka osa-alueita ovat mm. fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, yleinen terveys ja kipu. Lisäksi seurattiin sairaalahoitoon joutumista ja kaatumistapaturmia.

Seurannan aikana koeryhmän viikoittainen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ja energian kulutus lisääntyivät kontrolliryhmää enemmän. Kohtuullisesti rasittavan viikoittaisen liikunnan määrä lisääntyi koeryhmässä 40 minuuttia kontrolliryhmää enemmän (p=.004) ja vastaavasti viikoittainen energiankulutus 3 kilokaloria/kg (p=.008) kontrolliryhmää enemmän. Seurannan aikana sairaalahoitoon joutuneiden osuus oli koeryhmässä kontrolliryhmää pienempi (28% vs. 34%, p=.03) ja lisäksi liikuntaneuvontaa saaneet kokivat elämänlaatunsa parantuneen merkitsevästi. Tapaturmien määrässä ei tapahtunut merkitsevää muutosta intervention seurauksena.

Tässä tutkimuksessa yksilöllinen liikuntaneuvonta lisäsi aiemmin vain vähän liikuntaa harrastavien ikäihmisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta. Lisäksi liikuntaneuvonta vähensi sairaalahoitoon joutumista sekä paransi koettua elämänlaatua. Tutkijoiden mukaan iäkkäille henkilöille annettu yksilöllinen liikuntaneuvonta voisi olla tehokas toimenpide iäkkäiden henkilöiden kokonaisvaltaisen terveyden edistämiseksi.
Ikäihmisille suunnatun liikuntaneuvonnan laajemmista terveysvaikutuksista tarvitaan lisätutkimusta.

Minna Mänty

Alkuperäisjulkaisu:

Kerse N, Elley CR, Robinson E, Arroll B. Is Physical Activity Counseling Effective for Older People? A Randomized Controlled Trial in Primary Care. Journal of the American Geriatrics Society 2005,53:1951-1956.