Meta-analyysi terapeuttisen harjoittelun vaikutuksesta iäkkäiden ihmisten kävelynopeuteen
Kävelynopeus heikkenee iän myötä. Hidastunut kävelynopeus on yhteydessä toimintakyvyn heikkenemiseen, laitoshoitoon sijoittumiseen ja lisääntyneeseen kuolemanriskiin. Kävelynopeuden hidastuessa 1.0–1.2 metriin sekunnissa, ei esim. kadun ylittäminen vihreän valon palaessa enää turvallisesti onnistu. Näin ollen hyvän kävelynopeuden ylläpitäminen iäkkäänä on tärkeää.
Alaraajojen terapeuttisen harjoittamisen on havaittu parantavan kävelynopeuteen yhteydessä olevia lihasten voimantuottokykyä ja notkeutta. Myös aerobisen harjoittelun ja tasapainoharjoittelun voidaan olettaa parantavan kävelynopeutta. Kuitenkin tutkimusnäyttö siitä, minkätyyppinen harjoittelu parantaa parhaiten iäkkäiden ihmisten kävelynopeutta on osin ristiriitaista.
Lopopolo ym. (2006) ovat tehneet laajan meta-analyysin, jonka tarkoituksena oli selvittää terapeuttisen harjoittelun vaikutusta iäkkäiden ihmisten kävelynopeuteen, sekä sitä, minkätyyppinen ja millaisella intensiteetillä tehty harjoittelu on tehokkainta.
Toisistaan riippumattomat tutkijat kokosivat 117 tutkimusta, joista 33 englanninkielistä, vuosina 1995–2003 julkaistua artikkelia valikoitui lopulliseen meta-analyysiin. Tutkimuksiin osallistuneet olivat 60–89 -vuotiaita miehiä ja naisia. Analyysistä poisjätetyistä tutkimuksista 76 %:ssa ei oltu käytetty kävelynopeuden mittaria, 20 %:ssa tutkittavat eivät olleet itsenäisesti selviytyviä, ja 11%:ssa interventio oli huonosti esitetty tai sitä ei ollut lainkaan. Lähes kaikki interventiot olivat kestoltaan 8-12 viikkoa. Yhdeksässätoista tutkimuksessa harjoittelu tapahtui kolme kertaa viikossa, kuudessa kahdesti ja lopuissa vaihdellen. Harjoittelutyypit olivat varsin erilaisia sisältäen voima-, joustavuus-, tasapaino-, kävely- rentoutus- tai Tai Chi -harjoittelua. Analyysejä varten harjoittelumuodot jaettiin kahteen: voimaharjoitteluun ja yhdistelmäharjoitteisiin. Harjoittelumuodot jaoteltiin myös intensiteetin mukaan, ja kävelynopeus jaoteltiin tavanomaiseen ja nopeaan kävelynopeuteen.
Yhteensä 1302 tutkittavaa osallistui 24 tutkimukseen, jossa mitattiin tavanomaista kävelynopeutta. Tutkimuksista kootun informaation perusteella voitiin sanoa terapeuttisen harjoittelun, erityisesti voimaharjoittelun ja yhdistetyn harjoittelun (aerobinen ja muu harjoittelu) vaikuttaneen merkitsevästi tavanomaiseen kävelynopeuteen. Harjoitteluryhmillä oli 1.83 kertaa suurempi todennäköisyys parempaan kävelynopeuteen kuin kontrolliryhmillä. Voimaharjoitteluryhmillä oli 1.62 kertaa suurempi todennäköisyys parantaa kävelynopeutta kuin kontrolliryhmillä ja näissä ryhmissä kävelynopeus parani keskimäärin 0.02 metriä sekunnissa. Korkeaintensiteettinen ja korkea-annoksinen harjoittelu paransivat merkittävästi tutkittavien kävelynopeutta. Sen sijaan keskiverto- tai matalaintensiteettinen harjoittelu ei vaikuttanut kävelynopeuteen. Interventioilla ei ollut vaikutusta nopeaan tai maksimaaliseen kävelynopeuteen.
Tulokset osoittivat, että terapeuttinen harjoittelu parantaa kotona asuvien iäkkäiden ihmisten kävelynopeutta, ja että harjoittelun intensiteetillä ja annostuksella on tärkeä merkitys tuloksiin.
Tiina-Mari Lyyra
Alkuperäisjulkaisu
Lopopolo RB, Greco M, Sullivan D, Craik RL, Mangione KK. Effect of therapeutic exercise on gait speed in community-dwelling elderly people: a meta-analysis.Physical Therapy. Apr;86(4):520-40.2006.
